sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Hyviä syitä muuttaa Raumalle vol. 2

1. Vanha Rauma. Kauniita taloja, ihania pieniä kauppoja, romanttisia kapeita katuja ja kujia, maailmankaikkeuden paras kahvila, Café Sali, josta pääsemmekin seuraavaan kohtaan...

2. Maailman parasta palvelua. Melkeinpä mihin tahansa liikkeeseen tai ruokapaikkaan meneekin saa todella hyvää palvelua. Tämä ei päde ihan joka paikassa, mutta verratessa muuhun Suomeen, on tilanne täällä keskivertoa huomattavasti parempi.

3. Kaksio on todellakin kivempi kuin yksiö. Sänkyni ei enää tarvitsee hoitaa myös sohvan tehtäviä, vaan voi olla rehellisesti pelkkä sänky. Hyväksi havaittua on myös se, että teevee ja sänky ovat eri huoneissa. En enää nukahda niin usein teeveen ääreen ja uneni on yhtäjaksoisempaa.

4. Maailman parhaat työkaverit. Jos heitä ei olisi, en viihtyisi työssäni läheskään yhtä hyvin kuin nyt. Vertaistuki, mentori yms. kaikki samassa tiimissä.

5. Muutos mielentilassani. Ei vain onnellisuuteni, mutta myös yllättävä ja nopea kasvupyrähdys kypsyydessä. Harkitsen ja tarkastelen elämääni ja toimintatapojani/tottumuksiani uudella, kriittisemmällä silmällä. En ole menettänyt tai hylännyt huoletonta luonnonlapseuttani, vaan tämä muutos on vain lisännyt sen (siis itseni) hyvinvointia.

6. Kummivanhempani (joita joskus nimitän myös varavanhemmiksi) asuvat ihanan lähellä. Lisäksi sukumme Grand old lady asuu vain parin kilometrin päässä. Hänen tarinoitaan on aina yhtä kiva kuunnella. Tunnen jopa hieman syyllisyyttä siitä, miten olemattoman vähän olen hänen luonaan vieraillut, mutta asiaan on tulossa parannus!

lauantai 10. huhtikuuta 2010

"Sinä se olet onnellinen.."

Muutama päivä sitten eräs ystävä A kertoi löytäneensä pöytälaatikostaan (?) minun kirjoittaman lapun jossa luki jotakuinkin näin: 13.9.2007 Mä olen niin onnellinen! Olin myös rustannut nimeni tekstin alle. Aika söpöä..! En muistanut kirjoittamistilannetta juuri ollenkaan, kunnes asia tuli puheeksi toisen ystävän kanssa. Istuimme koulussa odottamassa luennon alkua ja päätin jostain syystä todeta, että olen onnellinen. Ystävä A kysyi että "saisiko tuon kirjallisena?" ja niin minä tein työtä käskettyä. Sitä en muista, että miksi olin sillä hetkellä onnellinen, mutta se taitaa olla enemmän sivuseikka.

Hauskaa tässä on se, että voisin allekirjoittaa tuon lapun tänäänkin. Tosin nyt minulla on aika hyvä haisu siitä miksi olotilani on se mikä se on ollut jo jonkin aikaa: Teen työtä, josta pidän ja joka mahdollistaa taitojeni käytön, saan myös tehdä sitä työtä mahtavien tyyppien kanssa. Asun yhdessä Suomen kauneimmista kaupungeista, josta löydän jatkuvasti uusia puolia ja paikkoja. Ja mikäli asiat etenee samaa vauhtia, pääsen tekemään lisää lauluhommia (mistä olen ehkä eniten innoissani/onnellinen.)


Onnen tarvitaan kolme asiaa:
jotain mitä tehdä
joku jota rakastaa
ja jotain mitä toivoa.

- Yvonne Printemps

Kyllä tuo Yvonne Printemps oli viisas ja oikeassa todetessaan onnesta noin. Tuo määritelmä onnesta pitää aikalailla paikkansa ainakin minun kohdallani.