"Sinä se olet onnellinen.."

Muutama päivä sitten eräs ystävä A kertoi löytäneensä pöytälaatikostaan (?) minun kirjoittaman lapun jossa luki jotakuinkin näin: 13.9.2007 Mä olen niin onnellinen! Olin myös rustannut nimeni tekstin alle. Aika söpöä..! En muistanut kirjoittamistilannetta juuri ollenkaan, kunnes asia tuli puheeksi toisen ystävän kanssa. Istuimme koulussa odottamassa luennon alkua ja päätin jostain syystä todeta, että olen onnellinen. Ystävä A kysyi että "saisiko tuon kirjallisena?" ja niin minä tein työtä käskettyä. Sitä en muista, että miksi olin sillä hetkellä onnellinen, mutta se taitaa olla enemmän sivuseikka.

Hauskaa tässä on se, että voisin allekirjoittaa tuon lapun tänäänkin. Tosin nyt minulla on aika hyvä haisu siitä miksi olotilani on se mikä se on ollut jo jonkin aikaa: Teen työtä, josta pidän ja joka mahdollistaa taitojeni käytön, saan myös tehdä sitä työtä mahtavien tyyppien kanssa. Asun yhdessä Suomen kauneimmista kaupungeista, josta löydän jatkuvasti uusia puolia ja paikkoja. Ja mikäli asiat etenee samaa vauhtia, pääsen tekemään lisää lauluhommia (mistä olen ehkä eniten innoissani/onnellinen.)

Onnen tarvitaan kolme asiaa:

jotain mitä tehdä

joku jota rakastaa

ja jotain mitä toivoa.

- Yvonne Printemps

Kyllä tuo Yvonne Printemps oli viisas ja oikeassa todetessaan onnesta noin. Tuo määritelmä onnesta pitää aikalailla paikkansa ainakin minun kohdallani.