Olen pitkän mietinnän päätteeksi tullut siihen tulokseen, että minut on tarkoitettu pienen koiran omistajaksi/emännäksi/äidiksi (miten sen nyt haluaa ilmaista). Koirakuumeeni tuntuu vuosi vuodelta vain kasvavan, eikä asiaa auta yhtään, että viime aikoina monet tuttuni ovat hankkineet perheenlisäystä koiran muodossa. Ja tänä aamuna löysin jotain aivan ihanaa katsottavaa televisiosta: Löytökoiralle koti! Tässä jaksossa ujo pieni koira ja ujo pieni tyttö saatettiin onnellisesti toistensa ystäviksi. Se oli niin söpöä, että melkein tuli tippa linssiin! Tämä ohjelma vahvisti entisestään päätöstäni ottaa löytökoira, sitten kun aika on siihen kypsä. Mutta siihen menee vielä hetki..
(Kuva: Googlen kuvahausta)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti